Viime aikoina on Google+:ssa keskusteltu kommentointitavoista ja -etiketistä. Toiset pitävät kiinni oikeudesta kirjoittaa mitä tahansa ja toiset taas peräänkuuluttavat asiapitoisempaa, älykästä osallistumista. Olen yksi näistä viimeksimainituista.
Jos jollakulla on 150 seuraajaa, tuntuu varmaan mukavalta saada edes yksitavuisia kommentteja, mutta entä kun seuraajia on kymmeniä tai satoja tuhansia? Tätä eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi ne jotka puolustavat oikeutta laukoa tyhjänpäiväisiä lyhytlauseita.
Koetapa etsiä viidensadan kommentin joukosta ne jotka edes jotenkin liittyvät aiheeseen ja antavat ajattelemisen aihetta. Sellaisia on kuulemma keskimäärin muutama kymmenen eli vain viitisen prosenttia. Ei ihme että moni superkäyttäjä onkin lakannut lukemasta kommenttejaan. Robert Scoble kirjoitti Google Plussassa vasta viime viikolla että hän on Facebookissa poistanut julkiset kommentit käytöstä kokonaan. Että se siitä.
Ärsyttävät kommentit
Menisitkö kutsuilla, joilla et tunne ketään, huutelemaan MOI tai LOL muiden keskustelun sekaan? Luultavasti et.
Kirjoitin aiheesta postauksen englanniksi ja sain kuin sainkin haukut niskaan, tosin 'vanhoilta konkareilta' joista kukaan ei kyllä ole piireissäni tai edes tunne kirjoitustyyliäni, saatikka aiheitani. Eniten heitä tuntui ärsyttävän se, että otin kantaa G+ "julkkisten" satoihin mitäänsanomattomiin yksitavuisiin täytelmiin. He tuntuvat olevan vapaata riistaa: Robert Scoble, Guy Kawasaki, Christina Trapolino ja muut.
Minua kutsuttiin mm. nettipoliisiksi vaikka tarkoitus oli vain tutustuttaa uusia G+ käyttäjiä netiketin saloihin ja olemaan kommentoimatta HI tai LOL joka postaukseen, vaan käyttämään +1 painiketta. Hyvin lyhyesti kommentoivat käyttäjät tulevat lähinnä arabimaista sekä Intiasta ja koska minut rinkuloineissa on melko paljon kyseisten maiden kansalaisia, oli kohdeyleisönikin oikea.
Olen paljon kirjoittanut myös kommentointikielistä: Usein amerikkalaiset vaativat virtaansa vain englantia mutta maailmassa on valtava määrä myös Google+ käyttäjiä joiden englannin kielen taito rajoittuu ehkä juuri näihin yksitavuisiin sanoihin.
Asiaan liittyvä 'koulutukseni' alkaa kantaa hedelmää: Olen viime aikoina saanut julkaisuihini useita hyviä ja mielenkiintoisia kommentteja eri kielillä, mandariinikiinasta venäjään ja arabiaan. Koska käytän Chrome -selainta ja minulla on Google+ Translate -laajennus, vain kommentin alla olevaa painiketta klikkaamalla kääntyy teksti ymmärrettäväksi suomeksi.
Miksi sitten ylipäätänsä haluamme kommentoida?
Ihmisillä on tarve osallistua mutta ihan kaikilla ei ehkä ole oikeaa käsitystä siitä, mikä on suositeltavaa. Käymmekö keskusteluja tuodaksemme itseämme esille vai saadaksemme uutta tietoa, tuoretta näkökulmaa tai tuulettaaksemme omia ajatuksiamme?
Aina kannattaa miettiä miksi on kommentoimassa ja tottakai myös viestin sisältöä. Ymmärsinkö viestin oikein? Mitä kirjoittaja on ajanut takaa? Onko viesti kohdistettu minulle vai kuvittelenko vain? Miksi olen vihainen viestin sisällöstä?
Toisaalta, jos kaikki miettisivät mitä nettiin kirjoittavat, ei meillä olisi trolleja. Huonoon itsetuntoon voi hankkia kohennusta myös mollaamalla muita. Kateusko on motiivina?
Faktuaalisesti kaikilla on oikeus mielipiteeseen: Ihmettelen vain miksiköhän eniten melua asian tiimoilta pitävät ne, jotka eivät yleensä viitsi tai halua osallistua keskusteluun? Jopa kansalaisoikeudet ja puhevapaus on vedetty framille asiasta väiteltäessä.
Kommenttikenttä on järkevää kommentointia varten, kaikelle muulle on käytössä +1 painike. Jos ei viitsi tai osaa tuoda mielipidettään esille muuten kuin kirjoittamalla LOL niin mielestäni parempi jättää kommentoimatta.
Vai mitä mieltä sinä olet?
Jos jollakulla on 150 seuraajaa, tuntuu varmaan mukavalta saada edes yksitavuisia kommentteja, mutta entä kun seuraajia on kymmeniä tai satoja tuhansia? Tätä eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi ne jotka puolustavat oikeutta laukoa tyhjänpäiväisiä lyhytlauseita.
Koetapa etsiä viidensadan kommentin joukosta ne jotka edes jotenkin liittyvät aiheeseen ja antavat ajattelemisen aihetta. Sellaisia on kuulemma keskimäärin muutama kymmenen eli vain viitisen prosenttia. Ei ihme että moni superkäyttäjä onkin lakannut lukemasta kommenttejaan. Robert Scoble kirjoitti Google Plussassa vasta viime viikolla että hän on Facebookissa poistanut julkiset kommentit käytöstä kokonaan. Että se siitä.
Ärsyttävät kommentit
Menisitkö kutsuilla, joilla et tunne ketään, huutelemaan MOI tai LOL muiden keskustelun sekaan? Luultavasti et.
Kirjoitin aiheesta postauksen englanniksi ja sain kuin sainkin haukut niskaan, tosin 'vanhoilta konkareilta' joista kukaan ei kyllä ole piireissäni tai edes tunne kirjoitustyyliäni, saatikka aiheitani. Eniten heitä tuntui ärsyttävän se, että otin kantaa G+ "julkkisten" satoihin mitäänsanomattomiin yksitavuisiin täytelmiin. He tuntuvat olevan vapaata riistaa: Robert Scoble, Guy Kawasaki, Christina Trapolino ja muut.
Minua kutsuttiin mm. nettipoliisiksi vaikka tarkoitus oli vain tutustuttaa uusia G+ käyttäjiä netiketin saloihin ja olemaan kommentoimatta HI tai LOL joka postaukseen, vaan käyttämään +1 painiketta. Hyvin lyhyesti kommentoivat käyttäjät tulevat lähinnä arabimaista sekä Intiasta ja koska minut rinkuloineissa on melko paljon kyseisten maiden kansalaisia, oli kohdeyleisönikin oikea.
Olen paljon kirjoittanut myös kommentointikielistä: Usein amerikkalaiset vaativat virtaansa vain englantia mutta maailmassa on valtava määrä myös Google+ käyttäjiä joiden englannin kielen taito rajoittuu ehkä juuri näihin yksitavuisiin sanoihin.
Asiaan liittyvä 'koulutukseni' alkaa kantaa hedelmää: Olen viime aikoina saanut julkaisuihini useita hyviä ja mielenkiintoisia kommentteja eri kielillä, mandariinikiinasta venäjään ja arabiaan. Koska käytän Chrome -selainta ja minulla on Google+ Translate -laajennus, vain kommentin alla olevaa painiketta klikkaamalla kääntyy teksti ymmärrettäväksi suomeksi.
Miksi sitten ylipäätänsä haluamme kommentoida?
Ihmisillä on tarve osallistua mutta ihan kaikilla ei ehkä ole oikeaa käsitystä siitä, mikä on suositeltavaa. Käymmekö keskusteluja tuodaksemme itseämme esille vai saadaksemme uutta tietoa, tuoretta näkökulmaa tai tuulettaaksemme omia ajatuksiamme?
Aina kannattaa miettiä miksi on kommentoimassa ja tottakai myös viestin sisältöä. Ymmärsinkö viestin oikein? Mitä kirjoittaja on ajanut takaa? Onko viesti kohdistettu minulle vai kuvittelenko vain? Miksi olen vihainen viestin sisällöstä?
Toisaalta, jos kaikki miettisivät mitä nettiin kirjoittavat, ei meillä olisi trolleja. Huonoon itsetuntoon voi hankkia kohennusta myös mollaamalla muita. Kateusko on motiivina?
Faktuaalisesti kaikilla on oikeus mielipiteeseen: Ihmettelen vain miksiköhän eniten melua asian tiimoilta pitävät ne, jotka eivät yleensä viitsi tai halua osallistua keskusteluun? Jopa kansalaisoikeudet ja puhevapaus on vedetty framille asiasta väiteltäessä.
Kommenttikenttä on järkevää kommentointia varten, kaikelle muulle on käytössä +1 painike. Jos ei viitsi tai osaa tuoda mielipidettään esille muuten kuin kirjoittamalla LOL niin mielestäni parempi jättää kommentoimatta.
Vai mitä mieltä sinä olet?
2 kommenttia:
Tämähän on siis kirjoitettu niin, että sitä on todella uskaliasta kommentoida. No olenpa sitten hullun rohkea! Lukeudun sinun tapaasi myös ryhmään ”älylliset keskustelija” ja olen tietysti kiinnostunut ”oikeiden tai tosien asioiden edistämisestä”. Minua ärsyttää epäjohdonmukaiset logiikan päättelysääntöjen vastaiset tai perustelemattomat väitteet. Mielestäni kohtaan hyvin hyvin harvoin tällaista argumentointiin perustuvaa upeaa päättelyketjujen johdattelua. Viime aikoina olen tullut siihen tulokseen, että tällaisten kirjoitettujen lyhyehköjen viestien avulla ei ole mahdollista saada ketään asiaan jo vihkiytymätöntä ymmärtämään uutta monimutkaista asiaa, vaan sellainen vaatii aina pitkähköä ja intensiivistä keskusteluyhteyttä. Tein tässä taannoin eräälle suurelle suomalaisyhtiölle abstraktia mallia eräästä heidän toiminnasta ja mallintamistyöhön osallistui maailmanlaajuisesti ihmisiä live meetingin avulla. Vaikka käytimme videokameraa, tämä tapa osoittautui riittämättömäksi. Kun Leena Palotieltä kysyttiin millaisia maantieteellisiä etäisyyksiä voi geenitutkimusryhmä kestää laadun kärsimättä, oli hänen vastauksensa 30 metriä!
Siis miksi kommentoin, varmaan usein siksi, että tunnen olevani ”oikeassa” ja haluan näyttää sen. Rationaalinen lähtökohta olisi tietenkin se, että saisin jossakin jonkun toiminnan tai käyttäytymisen muuttumaan ”paremmaksi”, jollain järkevällä arvolla tai mittarilla mitattuna.
Helppoa tämä ei ole!
Aina saa ja pitääkin kommentoida, kiitos rohkeudestasi! :-) Toivottavasti ei kirjoitustyylini ole liian aggressiivinen tai määräilevä? Kovin pitkiin vuodatuksiin ei blogin puitteissa ole mahdollisuutta, siksi täytyykin yrittää esittää faktat faktoina.
Toisaalta mielipiteitäni minäkin tuulettelen kaiken kansan keskuuteen ja odotan josko hyvän keskustelun saisi aikaiseksi...
Hyvät perusteet annat kommentoimisellesi: Kunpa vain useampi viitsisi nähdä yhtä paljon vaivaa ja paneutua asiaan kuin sinä.
Vaikka kyllä mielellään saa kommentoida myös lyhyesti jos asia tulee selväksi ja on aiheen piirissä, kunhan ei kirjoittele Trololollia...
Lähetä kommentti